Kunnianosoitus Karjalan evakoille Pääkirjoitus 17.8.2023 Kangasniemen kunnallislehti
Muistokivi Karjalan evakoille paljastettiin Kangasniemen kirkon edustan viheriöllä sunnuntaina Harlu-seuran 75-vuotisjuhlien yhteydessä. Harlu-seuran puheenjohtaja Hannu Kervinen korosti paljastustilaisuudessa, että muistokivi on kunnianosoitus Karjalan evakoille ja heidän täällä uudessa kotikunnassaan tekemälleen työlle. Monet evakoista olivat olleet aktiivisia toimijoita entisellä kotiseudullaan. Jouduttuaan jättämään kotinsa he ja myöhemmin heidän lapsensa, jatkoivat samaa aktiivista työtä Kangasniemellä ja olivat kehittämässä paikkakunnan elämää.
Nyt uutiset kertovat päivittäin sodasta Ukrainassa. Venäjän pommitukset surmaavat siviiliväestöä, tuhoavat rakennuksia ja maan infrastruktuuria ja pakottavat suuret ihmisjoukot lähtemään pois kotiseudultaan. Suomi kuuluu niihin maihin, joissa ukrainalaisten tuska ja menetykset ymmärretään hyvin. Kahdeksan vuosikymmentä sitten sota runteli omaa maatamme ja jouduimme luovuttamaan alueitamme Neuvostoliitolle. Sodan päätyttyä Suomeen sijoitettiin kaikkineen noin 430 000 sotaa paennutta siirtolaista.
Suomi kuuluu niihin maihin, joissa ukrainalaisten tuska ja menetykset ymmärretään hyvin. Kahdeksan vuosikymmentä sitten sota runteli omaa maatamme ja jouduimme luovuttamaan alueitamme Neuvostoliitolle.
Suuri asutusoperaatio on jättänyt jälkensä kansakunnan muistiin, mutta kipeimmin tilanteen joutuivat kokemaan evakot, jotka joutuivat jättämään kotinsa, kotiseutunsa ja lapsuutensa rakkaat maisemat rajan taa. Evakkomatkan henkilökohtaisesti kokeneiden henkilöiden määrä on jo harventunut, mutta sukujen tarinat ja muistot elävät edelleen.
Monet Karjalan evakot ovat vierailleet rajan taa jääneillä entisillä kotiseuduillaan. Kotitalot ovat usein hävinneet, mutta perustusten kivet ovat saattaneet säilyä. Juuri paljastettu evakoiden muistomerkki puhuu vahvasti muistojen kieltä ja kertoo myös siitä tilanteesta, mikä ukrainalaisilla on nyt käsillä. Rakennukset ovat kadonneet, mutta perustukset ja muistot ovat jäljellä. Muistomerkissä kivipaadet muistuttavat entisistä kotitaloista ja kivien vieressä kasvava karjalanruusu, kertoo juurista ja kannustaa pitämään huolta perinteistä ja muistoista.
Harlulaiset ovat Kangasniemellä perinteitään vaaliessaan välillä törmänneet ikävästi päätöksenteon kiemuroihin. Harluntie ei toteutunut ja hanke Harlun puistosta meni ikävästi pieleen, vaikka kaikki tuntuivat olevan asian kannalla. Arvokasta paikkaa ei ole löytynyt myöskään Harlun kirkosta peräisin olevalle alttaritaululle. Nyt kirkon edessä, arvokkaalla paikalla, on kuitenkin evakoiden työtä kunnioittava muistomerkki. Evakot ja heidän jälkeläisensä ovat muistomerkkinsä ansainneet.
Suomi kuuluu niihin maihin, joissa ukrainalaisten tuska ja menetykset ymmärretään hyvin. Kahdeksan vuosikymmentä sitten sota runteli omaa maatamme ja jouduimme luovuttamaan alueitamme Neuvostoliitolle.
Suuri asutusoperaatio on jättänyt jälkensä kansakunnan muistiin, mutta kipeimmin tilanteen joutuivat kokemaan evakot, jotka joutuivat jättämään kotinsa, kotiseutunsa ja lapsuutensa rakkaat maisemat rajan taa. Evakkomatkan henkilökohtaisesti kokeneiden henkilöiden määrä on jo harventunut, mutta sukujen tarinat ja muistot elävät edelleen.
Monet Karjalan evakot ovat vierailleet rajan taa jääneillä entisillä kotiseuduillaan. Kotitalot ovat usein hävinneet, mutta perustusten kivet ovat saattaneet säilyä. Juuri paljastettu evakoiden muistomerkki puhuu vahvasti muistojen kieltä ja kertoo myös siitä tilanteesta, mikä ukrainalaisilla on nyt käsillä. Rakennukset ovat kadonneet, mutta perustukset ja muistot ovat jäljellä. Muistomerkissä kivipaadet muistuttavat entisistä kotitaloista ja kivien vieressä kasvava karjalanruusu, kertoo juurista ja kannustaa pitämään huolta perinteistä ja muistoista.
Harlulaiset ovat Kangasniemellä perinteitään vaaliessaan välillä törmänneet ikävästi päätöksenteon kiemuroihin. Harluntie ei toteutunut ja hanke Harlun puistosta meni ikävästi pieleen, vaikka kaikki tuntuivat olevan asian kannalla. Arvokasta paikkaa ei ole löytynyt myöskään Harlun kirkosta peräisin olevalle alttaritaululle. Nyt kirkon edessä, arvokkaalla paikalla, on kuitenkin evakoiden työtä kunnioittava muistomerkki. Evakot ja heidän jälkeläisensä ovat muistomerkkinsä ansainneet.